Avainsana-arkisto: rytmi

Loma palauttaa ja uudistaa – vai uudistaako?

huurrelehdetTässä kohtaa kiihkeää syksyä vedän henkeä.Lapsilla on syysloma ja siinä kupeessa minunkin kalenterissani lukee muutaman päivän kohdalla LOMA! Se tuntuu hyvältä ja tarpeelliselta. Se rytmittää syksyä ja antaa virtaa loppuvuoteen.

Joskus aikaisemmin olin lomapäivien koitettua niin puhkipoikki, että lyhyt lomanpätkä meni toipuessa. Ensin piti päästä nukkumaan univelkoja pois, sitten oli mahdollista toipua jokseenkin työkuntoon. Se mikä jäi puuttumaan, oli uudistuminen. Kone oli ollut niin kovilla, että lyhyt loma hädin tuskin riitti kehon ja mielen kovasta rasituksesta palautumiseen. Niinpä loman tuoma virkistys piisasi vain hetkeksi loman jälkeen.

Uudistuminen vaatii lepoa ja tyhjää tilaa mielessä. Siihen kytkeytyy ammatillinen kasvu, motivaatio ja työnilo. Uudistuminen on luonnon luontainen prosessi ja sen tarpeita olisi hyvä kunnioittaa myös omassa mielessä ja kehossa, elämän valinnoissa. Kunnioittamisen voi aloittaa vaikka oman rytmin ja sen tarpeiden tunnistamisesta. Edes riittävästä unen määrästä.

Mainokset
Avainsanat: , , , , ,

Tee jotakin toisin

aamukahvipöytäRutiinit rytmittävät elämää ja luovat turvallisuutta. Itse muistan äidin viikonlopun leivontapäivät. Lauantaina leivinuunin edusta oli täynnä pullapitkoja ja leivät jäähtyivät omalla levyllään. Nykyään meillä lämmitetään sauna lauantaisin. Samoin tehtiin lapsuudenkodissani. Säännölliset ruokahetket ovat tärkeitä. Niistä tai oikeastaan niiden heittelystä olenkin saanut esikoiselta palautetta. Koska työni ei noudata toimistoaikaa ja olen varsin usein tien päällä päivällisaikaan, säännöllistä iltaruokarutiinia alettiin perheessämme kaivata.  Toisaalta aina kotitoimistopäivien aamuina olen saanut olla laittamassa lapsia kouluun – ehkä siitäkin jää jotain lämpimiä muistoja mieleen. Niin ainakin toivon.

Rutiinit eivät saa kuitenkaan olla kahle eikä elämä saa olla pelkkiä rutiineja. Poikkeaminen tavanomaisesta rytmistä voi virkistää ja energisoida merkillisellä voimalla. Huomasin sen juuri tänään. Mieheni heräsi anivarhain ja starttasi työmatkalle jo viideltä. Vaikka hän hiipi liikkeelle hiljakseen, minua häiritsemättä, havahduin hereille. Koska uni kaikkosi, nousin ylös. Kuinka käyttää poikkeuksellisen runsas aamuaika. Siinäpä kumma pulma minulle, aamu-uniselle ihmiselle. Yli tunti ylimääräistä aikaa aamulla.

Kun sitten seitsemältä starttasin kohti Savonlinnaa, keittiön pöydälle jäi jäähtymään juustokuorrutteinen, rapean ruskea makaronilaatikko. Yllätin itseni ja yllätin perheen suuntaamalla aamuenergiani ruoanlaittoon. Makaronilaatikon pyöräyttämiseen tuntui menevän vain hetki. Tuloksena oli valmis päivällisruoka ja itselle ihmeellisen hyvä mieli. Ikinä en ole laittanut ruokaa ennen kuutta aamulla. Miltähän mahtaisi tuntua saunominen kotitoimistopäivän aluksi? Tai jotain muuta poikkeuksellista. On nimittäin niin, että tekemällä jotakin toisin kuin on tottunut, voi osua oikein energiasuoneen. Minun palkintonani oli flow- tunnelma, mainio aloitus uudelle työviikolle.

Avainsanat: , , , , , ,
Mainokset