Avainsana-arkisto: luonto

Ehditkö aistia?

tuomiSe aukaisee sielun salaiset lukot. Tuomen tuoksu!

Sunnuntaina se tapahtui. Kerrostalon sisäpihalla aika tuntui pysähtyvän, kun tajusin että tuomi tuoksuu! Mikä tuossa tuoksussa onkaan. Se on kuin avain johonkin sielun salaisiin lukkoihin. Se raottaa jotain, mihin löydän yhteyden vain harvoin. En osaa sanoa, mitä se maaginen oikein on. Kaikki aika on yhtä aikaa läsnä ja aistit heräävät.

Elämä on enemmän, kun on aikaa pysähtyä aistimaan.

Avainsanat: , ,

Maalaisrauhaa!

Vietin juhannuksen pohjoisessa Keski-Suomessa, keskellä metsää, järven rannalla. Huidoin hyttysiä, kävelin paljain jaloin, haistelin koivun tuoksua. Tuijottelin pilviä, siristelin silmiä auringon paisteessa. Luin roskaromaania pihakiikussa ja kahlasin nautinnollisesti vanhoja lehtiä. Haistelin syreenin kukkaterttuja ja ihastelin keisarinkruunujen hehkuvaa väritystä. Nuuhkin juhannusruusuja. Istuin keinutuolissa ja katselin ikkunasta auringonlaskua. Nukuin pitkiä unia. Laitoin ruokaa. Saunoin.

Jotenkin ihanaa. Vain vähän ulkoisia häiriötekijöitä. Kun ulkoinen häly väheni, sisäinen rauhakin lisääntyi. Ei se aina niin mene, mutta nyt meni. Tällä kertaa virikkeitä oli niukasti ja juuri se teki hyvää. Ei nettiä, ei facebookia, twitteriä, ei television ohjelmavirtaa. Radiokin oli kiinni. Niiden sijaan oli pääskysten iloa.  Oli tuulen kohinaa ja sateen ropinaa iltayöstä.

Olin jotenkin oikean kokoinen osa tuota kaikkea. Mieli oli rauhallinen ja elämä tässä ja nyt. Läsnäoloa ja mielenrauhaa.

Avainsanat: , ,