Avainsana-arkisto: alkoholi parisuhteessa

Umpikujasta uuteen alkuun

Sain tänään sähköpostilla tammikuun 2011 Voi Hyvin -lehdessä olleen haastattelun. Paljon kiitoksia, lehden AD Roosa Hyrske.

Juttu on kirjoitettu Selviämistarina – kirjan innostamana. Haastattelija on toimittaja Hellevi Pouta. Istuimme Kirjamessujen aikaan Messukeskuksen kahvilassa ja puhuimme intensiivisesti parisuhteesta, juomisesta, läheisen roolista, pettymyksistä, toivosta, onnesta, elämästä ja tulevaisuudesta. Kaikkea sitä ja vähän muutakin löytyy jutusta. Kuvat kävi ottamassa Johanna Myllymäki.

Jos siis missasit jutun lehdessä, niin löydät sen ainakin täältä. Klikkaa alla olevaa tekstilinkkiä!

Umpikujasta uuteen alkuun -haastattelu, Voi Hyvin 1/2011

Mainokset
Avainsanat: , , , ,

Voimala 21.1. löytyy Yle Areenasta

Jos missasit perjantain Voimalan etkä pääse katsomaan tiistain uusintaa, ei huolta. Ohjelma löytyy Yle Areenasta 20.2. saakka. Klikkaa tästä tai tekstiä kuvan alla alta ja pääset suoraan sivulle, josta voit katsoa ohjelman.

Illan aiheena siis ”Kun mies juo kaljaa kellarissa, naisen osa on katkera viha. Tuulevi ja Henrik Aschan kertovat selviämistarinansa.”

VOIMALA 21.1.  YLE AREENASSA

HUOM! 25.2.2011 Voimala on poistunut Areenalta normaalin kierron mukaisesti viime viikonloppuna.

Avainsanat: , , , , ,

Ne unohtuneet jutut

Onpas tämä viikko ollut vauhdikasta toimintaa. Eilen nauhoitettu Voimala tuli äsken. Aiheena oli Selviämistarina -kirjan teema, alkoholi parisuhteessa. Nyt sähköpostin ja facebookin kautta tipahtelee kommentteja, ajatuksia ja terveisiä, joista osa liikuttaa meitä niin, että vedet ovat silmissä.

Me huokaisemme molemmat, vedämme syvään henkeä ja puhumme vuorotellen siitä, mitä jäi sanomatta, miten monta asiaa olisi halunnut vielä puhua ja mitä painottaa. Pohtiminen alkoi tietysti jo torstaina Pasilasta lähtiessä, heti Hartwall-areenan nurkalla ja jatkui kotimatkalla ja tänään.  Emme sanoisi oikeastaan mitään toisin, mutta paljon jäi pois.  Vaikken äiteelle olisi terveisiä ollutkaan laittamassa, niin kiitokset kyllä olivat mielessä. Samoin kiitokset myös monelle muulle.  Ajattelimmekin aloittaa niiden poisjääneiden asioiden kirjaamisen kiitoksista matkan varrella olleille tärkeille ihmisille.  Voi olla, että tässä vähän pökertyneessä olotilassa unohdammekin jonkun – ajatus ei ole nyt kaikkein luistavimillaan. Täydennetään sitten myöhemmin!

KIITOS!

Ihmisyydestä, kuulemisesta ja näkemisestä, havahduttamisesta, peilaamisesta, periksi antamattomuudesta, avusta, eteenpäin vieneistä päätöksistä

Siskot: Virpi perheineen & Ritva
Molempien vanhemmat
Monta ystävää, joiden kanssa on jaettu niitä syvimpiä syvyyksiä ilman arvottamista ja arvostelua: Kaija, Eine, Paavo, Päivi, Sanna, Kirsi…
Birgitta, Pekka, Tuula, Teuvo, Jokke ja Maija
Kirsi & Heikki
Kalliolan läheiskurssin ja läheisjatkon ihanat naiset
Simo Seppeliini, Minnesota -hoidot
Kalliolan klinikat Nurmijärvellä – koko henkilökunta
Aino Koskiluoma ja Jorma Virtanen
Raija Rantola, Debaatti
Susanna Liukkonen, Ristiinan kunta
Raimo Pitkänen, Mikkelin A-klinikka
Sirpa Tapio, Mikkelin Kriisikeskus
Marja Salonen, Luontaisterapia Marja
Ihminen tavattavissa: Irene, Tommy ja Alfa -ryhmä

Voimalan jälkitunnelmissa Tuulevi & Henrik

Avainsanat: , , , ,

Selviämistarina Voimalassa 21.1.

Huomenna minä ja Henrik suuntaamme auton keulan kohti Helsinkiä. Iltapäivällä kuvataan Voimala, jossa puhumme kirjamme Selviämistarinan aiheesta – alkoholista parisuhteessa. Omia ajatuksia,  tunteita ja kokemuksia. Ohjelma tulee ulos heti perjantaina.  Aihe näkyy jo Voimalan nettisivuilla.

VOIMALA 21.1. KLO 22

” Kun mies juo kaljaa kellarissa, naisen osa on katkera viha.  Tuulevi ja Henrik Aschan kertovat selviämistarinansa. On harvinaista, että uskalletaan puhua ääneen perheen alkoholiongelmasta edes lähipiirissä.  ” Kun olemme muotoilleet kokemukset sanoiksi, virkkeiksi ja kappaleiksi, olo on ollut levollinen ja tyyni”, kertovat Tuulevi ja Henrik Aschan kirjassaan Selviämistarina – alkoholi parisuhteessa (Minerva 2010).  Kesti monta vuotta ennen kuin Tuulevi ja Henrik edes huomasivat,  millaiseen umpikujaan heidän parisuhteensa oli vuosien aikana ajautunut.   Oli syntynyt kierre, jossa vaimo yritti selvitä arjesta entistä vahvempana.  Mies puolestaan  muuttui yhä heikommaksi ja joi aina vain enemmän.  Lopulta kävi niin, että mies päätyi tiputukseen ja vaimo  menetti kaiken toivonsa.  Miten tästä eteenpäin?  Aschanit  pelastuivat umpikujasta ja ovat nyt kirjoittaneet noista vuosista kirjan.  Kirjassa molemmat kirjoittavat oman versionsa tapahtuneesta tasapuolisesti.  Voimalassa he kertovat, kuinka tästä niin tavallisesta tragediasta on mahdollista selvitä.”

Ohjelma löytyy perjantain jälkeen myös Yle Areenasta ja tulee uusintana tiistaina 25.1.2011

PS. Vakavan aiheen rinnalla mieli (minun siis, ei miehen) askartelee naisellisissa aiheissa. Mitä laitan päälle? Mitkä kengät? Mitkä korut? Kiva juttu, pääsen ammattilaisen meikattavaksi ennen nauhoitusta! Apua, tv kuulemma lihottaa. Tällaista sun muuta mietettä – ehkä hiukkasen epäoleellista teeman kannalta, mutta ah niin olellista tämän naisena olemisen kannalta.

Avainsanat: , , , , , ,

Mielen kaaoksesta mielenrauhaan

Vielä joitakin vuosia sitten oli vaikea uskoa ja edes toivoa tällaista levollisuutta, jota elämässä nyt on. Silloin Selviämistarina- kirjamme kuvaama ahdistava tilanne oli vielä totta, arkea.  Mies joi liikaa, eikä minulla ollut aavistustakaan siitä, mikä auttaisi. Vaikka tekisin mitä, mikään ei tuntunut johtavan hyvään suuntaan. Yhteyttä ei voinut kokonaan katkaista, koska meillä oli yhteiset lapset – heidän kauttaan kipu ja epävarmuus säilyisi. Suru juovasta isästä ei häviäisi eron myötä, oli hänen kanssaan yhteydessä tai ei.  Mutta jos jatkaisin, miten jaksaisin jatkaa ja mitä se tekisi meille perheenä. Tuntui olevan vain huonoja vaihtoehtoja.

Jotenkin elämä vain kuljetti ratkaisun äärelle. Omin voimin ja omalla järjellä me emme olisi sitä osanneet tehdä. Lopulta minä ymmärsin päästää irti hallinnasta. Mies taas otti vastuun itsestään ja valinnoistaan. Saimme apua ja otimme sitä vastaan. Tapasimme ihmisiä, jotka auttoivat avaamaan silmiä. Mikään tapahtunut ei ole itsestäänselvää. Töitä on pitänyt tehdä ja suostua siihen, ettei raitistuminen ole automaattimuutos. Jo alunperinkin meissä molemmissa on ollut rakkauden rinnalla vääristyneitä tapoja olla toinen toistemme kanssa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme urakalla setvineet parisuhteen valtaan ja vastuuseen liittyviä kysymyksiä, toistemme kunnioitusta, anteeksisaamista ja -antamista, väärin tekemisen syitä ja seurauksia, ylikävelyä, halveksuntaa, toisen ohittamista, yksinmäisyyttä.  Kaikki ei suinkaan ole peräisin alkoholista – se kumminkin on pahentanut vinossa olleita toimimisen tapoja.

Nyt elämä etenee päivä kerrallaan ja jokaisessa päivässä on monta isompaa ja pienempää ilonaihetta. Mmaistelemme hetkiä ja nautimme niistä. Elämä on tässä ja nyt. Elämä on hienoa.

Kirjamme Selviämistarina, alkoholi parisuhteessa esittely löytyy kustantajan Minerva Kustannus Oy:n sivuilta. Voit ostaa kirjan vaikka kustantajan verkkokaupasta

__________________________________________________________________________________________________________

Joku kyseli luettavaksi Annassa 38/2010 ollutta, Tuija Halmekosken tekemää kirjahaastattelua. Sen voi lukea vaikka alla olevasta linkistä, jos lehti on päässyt hukkumaan tai et ole saanut sitä ikinä käsiisi.

Anna 38/2010: Tuulevi ja Henrik Aschanin Selviämistarina-haastattelu

Avainsanat: , , , , ,

Selviämistarina Helsingin kirjamessuilla

Helsingin kirjamessut ovat jo ensi viikolla. Minä ja Henrik olemme mukana Selviämistarina-kirjamme kanssa perjantaina 29.10.  Ensin Päivi Istala haastattelee Katri Vala -lavalla klo 15-16  meitä ja Lilli Loiri-Seppää, jonka kirjan nimi on sattuman kummasta oikusta liki sama kuin meillä. Aihe, jonka ympärillä pyöritään, on tietenkin tämä  alkoholi. Haastattelupöydästä löytyy meidän kirjoittajien lisäksi myös Satu Rapila, jonka tarinan Lilli on kirjoittanut kirjaansa.

Tulossa on kiinnostava sessio:  jännittävä ja kiehtova kokoonpano ja kiinnostava haastattelija. Odotamme tätä innolla. Kirjasta on jo tähän mennessä muutenkin syntynyt mielenkiintoisia kohtaamisia ja virinnyt koskettavia ja innostavia keskusteluja. Niiden sarjassa tämä on taas vähän erilainen ja vielä julkinen sellainen. Kylläpä me olemmekin rankkojen kokemusten kautta päätyneet hienolle polulle. Mitähän kaikkea sen varrelta vielä löytyykään. Jotenkin nyt on semmoinen kuplivan kiva tunne siitä, että jossain on tekeytymässä jotain hyvää ja mukavaa minua, meitä molempia varten. Vielä en tiedä mitä ja missä, mutta eiköhän se selviä. Tämä on hyvä tunne.

Haastattelun jälkeen pyörähdämme kustantajamme Minervan messuosastolle 6d49vähäksi aikaa. Tulkaa ihmeessä sinne jututtamaan!

PS. Selviämistarina- kirjan voi ostaa vaikka täältä!

Avainsanat: , , , , , , ,

Näkyväksi omana itsenä

Kirjamme virallinen julkaisupäivä oli maanantaina. Puolitoista viikkoa sitten painosta tullut kirja tulee yhä todellisemmaksi, kun yhä useampi ihminen lukee sitä ja myös laittaa palautetta. Toki on niin, että lukija lukee, kokee ja kommentoi tekstiä omasta elämäntilanteestaan käsin. Tämän yritämme myös muistaa, kun luemme kirjan herättämiä ajatuksia.

Kirjan julkaisemiseen liittyy paljon henkilökohtaisia merkityksiä. Tulemme nyt näkyviksi omana itsenämme. Keskeneräisinä, virheitä tehneinä ja tekevinä,  umpikujassa käyneinä ja sen repiminä. Kuitenkin myös toivoon ja luottamukseen uskovina. Siis ihmisinä. Ihminen on oikeasti sellainen, epätäydellisyydessään inhimillinen ja kaunis. Niin ajattelen nyt.

Kuinka paljon voimia viekään kulissien ylläpitäminen ja täydellisyyden tavoittelu tai virheettömyyden uskottelu. Jos olemme rehellisiä itsellemme, niin sitähän me kaikki olemme tehneet. Vai miksi muuten tuntisimme häpeää epäonnistumisista ja virheistä?

Omana,  epätäydellisenä itsenä näkyväksi tuleminen vahvistaa. Se valaa sisimpään merkillistä voimaa. Se kohentaa ryhtiä ja nostaa hymyn huulille. Elämänenergia suorastaan kuohuu. Sovinto oman vajavaisuuden ja heikkouden kanssa luo vahvuutta, joka on kuin taipuisaa terästä. Se kantaa. Ja voi miten oman epätäydellisyyden hyväksyminen ja sellaisena näkyminen liittääkään minua muihin ihmisiin ja avaa syviä keskusteluja merkityksellisistä aiheista.

Olen kiitollinen tästä polusta, jonka raskaat ajat ja niistä syntynyt kirja ovat elämässäni avanneet.

Avainsanat: , , , , , ,

Miten kirjoittaminen alkoi?

Joku Facebook-ystävistäni saattaa muistaa kahden vuoden takaisen mainintani aamun soutumatkoista. Tuumailin, jotta lähden soutaen töihin ja sitäkös sitten kyseltiin, että mitä ja mihin töihin ja kerro lisää. Jätin töiden laadun arvoitukseksi ja lupasin valaista asiaa myöhemmin.

Soutaminen liittyy parin viikon päästä ilmestyvään kirjaamme, josta emme syksyllä 2008 halunneet vielä suuremmin elämöidä. Kustantajaa ei ollut, oli vain vahva yhteinen idea ja päätös kirjoittaa teksti pääpiirteittäin valmiiksi ennen kuin ajatusta edes tarjottaisiin kustannettavaksi.

SELVIÄMISTARINA, alkoholi parisuhteessa -kirja alkoi syntyä keskellä luonnonrauhaa, vapaana lainehtivan kotijärven äärellä, kirpakassa syyssäässä. Suunnitelmien mukaan käynnistynyt projekti vei lopulta hiukan enemmän aikaa kuin arvioimme, mutta käytetyllä ajalla on ollut merkityksensä. Se kaikki on tarvittu.  Kirjan synnyttämiseen kulunut aika ei kuitenkaan ole tämän tekstin varsinainen aihe, vaan se kuinka kirjoittaminen alkoi.

Olin varannut syyskuulle 2008 viikon verran aikaa kirjan starttaamiselle. Aamulla perheen hajaannuttua töihin ja kouluun marssin kumisaappaat jalassa alas rantaan ja soudin vastarannalle. Vedin veneen maihin ja kuljin polunpätkän mökille, jonka siskoni ja hänen miehensä olivat tarjonneet käyttöömme kirjoittamisen ajaksi.  Tein tulet takkaan, laitoin teen hautumaan ja kietouduin vilttiin läppäri sylissä. Annoin tekstin viedä. Kun Henrik myöhemmin luki minun kirjoittamaani, hän jatkoi omallaan. Minä vuorostani luin hänen tekstejään ja jatkoin osaltani.

Kunnon käynnistys, viikko pelkkää kirjoittamista,  imaisi mukavasti.  Se loi mieleen kirjan kokoisen maailman, jota en olisi saanut koottua illan mittaisissa pätkissä. Henrik luki tekstejäni työpäivien jälkeen ja kirjoitti viikonloppuisin.  Kirja onkin dialogia, jossa meidän kokemuksemme puhuvat keskenään. Toisen kuunteleminen ja kuuleminen ovat avanneet näkökulmia, joita kumpikaan ei olisi yksin löytänyt. Näin uskon. Olemme tarvinneet ja saaneet tarvita toisiamme kirjoittaessamme ja se on tuntunut oikealta.

Avainsanat: , , , , , ,

Häpeä

”Olette te rohkeita!” tuumasi työkuvioista tuttu ihminen viime viikolla, kun puhuimme tulossa olevasta kirjastamme. Kyseessähän on siis SELVIÄMISTARINA, alkoholi parisuhteessa. Kirja, joka puhuu meidän kokemustemme kautta tuhansista parisuhteista tuttua tarinaa.  Miksi on niin rohkeaa kirjoittaa aivan liian yleisestä asiasta?

Teemaan liittyy häpeää. Siksi siitä vaietaan. Vaikeneminen ja peittely ovat yrityksiä välttää häpeää. Vaikeneminen saa kuitenkin häpeän kietoutumaan ympärille yhä raskaammin, se lamaannuttaa ja estää toipumisen.  Se murentaa vuorovaikutusta ja estää peilaamasta omaa oloa, tilaa ja tunteita toisten ihmisten kautta. Häpeän takia emme uskalla astua toisten eteen omana, vajavaisena itsenämme – ja kuitenkin me kaikki olemme enemmän ja vähemmän vajavaisia. Se on ihmisyyden sisintä olemusta. Häpeä vangitsee yksinäisyyteen ja estää toipumista.  Sen sijaan että vaikeneminen suojelisi, se rankaisee yksinäisyyteen ja lisää taakkaa. Elämässä tulee myös tuhansia tilanteita, joissa täytyy ylläpitää kulissia vaikka vapisisi sen takana kuinka.

Vaikkapa viisi vuotta sitten en olisi osannut kuvitella tätä kirjaa.  Läheisenä toipuminen on kuitenkin muuttanut suhdetta aikaisempien vuosien kokemuksiin. Ne eivät ole unohtuneet, mutta niiden mittakaava on kutistunut ja olen alkanut ymmärtää niitä. Olen tajunnut monia asioita sekä omista että puolisoni rooleista.  Tunnen myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan ja näen selvemmin sen, mistä olemme kumpikin tahoillamme sekä toisaalta yhdessä vastuussa.

Häpeän läpi voi kulkea ja vapautua elämään enemmän itsenään. Me olemme kirjoittaneet Selviämistarinan juuri häpeän murtamiseksi. Mitä enemmän ja avoimemmin aiheesta puhutaan, sen vähemmän häpeällä on voimaa.  Haluamme puhua siitä, mitä tunteita liikkuu juovan ihmisen päässä ja miten toimii ja ajattelee hänen läheisensä.  Miten nämä asiat kutoutuvat toisiinsa. Mitä muutokseen tarvitaan. Mitä toipuminen  on.

Selviämistarina on jo painokoneessa. Kirja ilmestyy viikolla 36 ja löytyy kirjakaupoista seuraavalla viikolla.

Avainsanat: , , , ,

Selviämistarina. Alkoholi parisuhteessa

Elämässä on monenlaisia aikoja ja muotoja ja tunteita. Joskus paljon iloa, onnea ja innostusta. Toisinaan levollista oloa ja joskus taas tasapaksua eloa. Sitten löytyy tummia sävyjä, surua ja ahdistusta. Jopa jotain häpeällistä, mistä tekee mieli vaieta.  Jotain, josta ei oikeastaan edes osaa puhua.  Sellaista, joka painaa askelta ja vetää hartiat kasaan.

Alkoholi ja sen vaikutukset parisuhteessa ja perheessä ovat asia, joista syntyy helposti häpeähäkki. Milloin kyseessä on ongelma? Kenen se ongelma on? Sen joka käyttää paljon alkoholia vai sen, joka ei sitä sied? Mikä on kenenkin asiaan liittyvän ihmisen rooli? Mitä toipumiseen tarvitaan? Mistä se voi käynnistyä? Mitä läheinen voi tehdä? Mitä toipuminen tarkoittaa? Miksi ja mistä läheisenkin pitää toipua ja mitä toipumisen prosessissa tapahtuu?

Tässä muutamia niistä kysymyksistä, joita meidän suhteessamme on pyöritelty. Meillä on nimittäin ollut tuo vaiettu, kuin varkain kehittynyt salaisuus, joka sairastutti molemmat. Nyt se ei enää ole salaisuus.  Muutos ja asian käsittely, vertaisryhmä, terapia ja toipuminen ovat muuttaneet suhdetta pimeisiin vuosiin ja niiden kipuun, kiukkuun ja pettymyksiin niin, että häpeän voima on murentunut. Aiheesta voi ja pitää puhua, niin monia muitakin se koskettaa. Keskenämme me olemme puhuneet, pohtineet ja riidelleetkin. Samalla olemme toipuneet. Se jatkuu edelleen.

Lisäksi olemme kirjoittaneet, liuskakaupalla. Päätös kirjasta oli yhteinen. Käsikirjoitusta teimme puolitoista vuotta. Annoimme tekstin välillä levätä ja palasimme siihen taas. Nyt tiedämme jo, että Selviämistarina ilmestyy Minervan kustantamana syyskuussa 2010. Selviämistarina herättää ajatuksia, tunteita ja toivoa. Se kuvaa elämää, jota elettyään alkaa hyvin kirkkaasti oivaltaa, mistä mielenrauha oikein syntyy. Yksin tai yhdessä, niinkuin meillä. Selviämistarina on totta.

Kustantajan sivut – aikanaan kirjaa voi myös tilata niiden kautta.

Selviämistarina. Alkoholi parisuhteessa

Avainsanat: , , , ,
Mainokset