Elämäniloinen kotileikki Herttoniemessä

Aamu_Herttoniemessä (1)

Aamu_Herttoniemessä

Aamu_Herttoniemessä (3)

Tänään nukuin eilistä pitempään. Kun kello soi, torkutin pari kertaa ennen kuin napsautin valot päälle. Kurkistin lämpömittaria, joka näyttää pikkupakkasta. Seitsemän astetta. Joku raapii ikkunan alla jäätä auton laseista. Kuulen äänen, vaikken edes kurkista kadulle. Laitan kahvin tippumaan ja suihkuun. Punainen matto pitää taitella sivuun, ettei se kastu. Kuivailen vesipisarat iholta musta-ruskearaitaisella Marimekon pyyhkeellä. Lakanat ovat rytyssä sängyssä. Oion ne kohta.

Tai oikeastaan

Taittelen lakanat kaappiin ja vedän päiväpeiton vuoteen päälle ennen kuin lähden laukkuni kanssa askeltamaan Siilitien metrolle. Olen nimittäin laina-asunnossa Herttoniemessä. Eilisen ja tämän päivän opintojen väliin tarvitsen majapaikan. Täällä olen ollut ennenkin – söötissä Portimopolun yksiössä, joka on tuttavien työkäytössä ja jossa voin tarvittaessa yöpyä.

Tämä on hauskempaa kuin hotellissa. Vaikka valmis hotelliaamiainen olisi helppo, hotelli on juuri nyt liian neutraali, ilmeetön. leikin hetken asuvani täällä, Herttoniemessä. Levitän Hesarin aamiaispöydälle ja luen juttua johtamisen asiantuntijasta Pauli Juutista ja kolmosen ratikan linjatunnusten muutoksista. Olkoon vaan eilinen lehti. Nappasin sen rautatieaseman jakelusta mukaan eilisaamuna vähän vaille kymmenen, kun tulin Mikkelin junasta. En vaan ehtinyt lukea.

Monta elämää

Minä leikin kotia ihan niin kuin pikkutyttönä ja nautin siitä! Jos tää niin kuin asuis tässä, niin tää lähtis tuonne kallioiden suuntaan iltalenkille. Ja tää kävis tuolla Alepassa kaupassa. Sitten jos tää tahtoisi paremmat juustovalikoimat, niin tää varmaankin etsisi ne keskustasta. Ja ai niin, siellä ruokapiirissä tää kävis ostamassa luomuruokaa, ihan tuosta kolmensadan metrin päästä. Asukastilasta.

Minä keräilen tällaisia hetkiä, joihin voin uppoutua ja joista nauttia täysin siemauksin. Näissä tuntuu kuin olisi monta elämää yhdessä elämässä. Harrastan tätä leikittelyä muuallakin, aina kuin vain voin ja puitteet löytyvät. Yleensä työ- ja opiskelumatkojen persoonallisista majapaikoista.

Tässä Herttoniemen elämässä teen itselleni yhden hengen aamiaisen ja keitän kaksi kuppia kahvia. Luen lehden siinä järjestyksessä kuin itse tykkään. Katson televisioita silloin kuin huvittaa tai pidän toosan kiinni koko illan. Joskus aikaisemmin, kun kävin työmatkoilla Kotkassa, minulla oli Villa Lehmuksen yläkerran puutaloelämä – suloinen sekin. Aamukatse suuntautui Katariinan kaupunginosan ylitse. Kuvaus- ja lomamatkalla elokuisessa Hangossa heittäydyin historiallisen kylpyläkaupungin elämään, vanhan villan kesävieraaksi.

Voi, näitä tarinoita on monta! Tämä on ihan toista kuin ketjuhotellin sapluuna-aamiainen ja yöpyminen. Tänä aamuna tällaista hauskaa, harmitonta ja mahdottoman rikastuttavaa aikuisen ihmisen leikittelyä!

Avainsanat: , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: