Ilon palleroita

Kun otimme vuosi sitten kissan, meillä ei ollut aikomustakaan teettää sillä pentuja. Tarkoitus oli leikkauttaa Minni ensimmäisen kiiman jälkeen. Yksi kun suositteli aikaisempaa ja toinen myöhäisempää leikkausaikaa. Siskon perheen kissan kasvu ja kehitys hiukan häiriytyi aikaisesta leikkaamisesta. Minä sitten tuumin, että siirretään tuonnemmaksi. Leikkautetaan sitten vuoden vanhana.

Vaan kuinka kävi, kiima koitti ja karmea yöllinen ulvonta alkoi. kaivauduimme tyynyjen alle sitä pakoon ja päätimme kestää urhoollisesti. Eräänä päivänä kissa sitten karkasi poissaollessamme. Murtautui ulos puskemalla makuuhuoneen hyttysverkon irti ja pujottautumalla nurkasta pihan puolelle. Sen verkon puinen raami oli pienillä nauloilla naulattu kiinni karmiin.

Kesällä syntyi viisi virkeää, harmaata pentua.

Vaikka pentue tässä sisällä meinasi välillä viedä hermot, se toi myös valtavasti iloa. Sellaista, jota en osannut odottaakaan. Lystikkäitä kisoje pitkin sohvan selkänojia. Painia kaksin ja koko joukolla. Jonotusjärjestyksiä ruokakupeilla. Murinaa ja kehräystä. Pörröisiä häntiä ja uneliaita silmiä. Kissaviisikko vilisti pitkin koti kuin pehmokavioinen ponilauma.

Nyt kun pennut ovat kotiutuneet uusiin perheisiinsä, ilo senkun jatkuu. Yhdestä eli Väinö-pennusta emme ole kuulleet ”Onnellisesti perillä Keski-Suomessa”- terveisten jälkeen – muista sitten eemmän. Kiitos sosiaalisen median, saamme valokuvia ja kuulumisia. Vantaalle ystävän perheesen muuttaneen kissakaksikon, Helmin ja Nepun, luona olen jo piipahtanut. Duo haisteli laukkuni ja lahkeeni tarkkaan ja parkkeeraasi illalla kerälle nukkumaan pyykkipussini päälle.

Vantaalle lähteneen ja nyt jo Helsinkiin muuttaneen Miskan herkkua on isännän mukaan uuniseiti. Miska on opettanut perheen vanhemmankin kissan ymmärtämään saman herkun päälle. Miska on kunnostautunut myös astianpesukoneena. Uuden kodin tunnelmista olemme saaneet lystikkäitä terveisiä FB-kuvien kautta.

Sofia ”Sohvi” puolestaan asustaa Savonlinnassa. Punnitsee itseään keittiövaa´alla, taistelee sitkeästi valjaisiin pukemista vastaan ja poseeraa sietämättömän suloisena emäntänsä kameralle. Sohvi on erityisen innokas tunkemaan itseään mitä kummallisempiin paikkoihin: lankapusseihin, lasikulhoihin, leipäkoreihin ja kylmillään olevan uunin uumeniin.

Pennut siis syntyivät, vaikkei toivottu tai  tilattu.
Oheistuotteena tuli jatkuva ilon virta, joka sen kun pulppuilee, vaikka pennut asuvat mikä missäkin.
Aina et voi siis tietää, mitä iloosi tarvitset tai mistä sitä eniten syntyy. Joskus ilo tulee elämään valepuvussa, yrittää sujuttautua puolivarkain. En minäkään tätä pitkin syksyä jatkuvaa ilon virtaa arvannut etukäteen.

Kiitos, kiitos, kiitos.

Avainsanat: , , ,

One thought on “Ilon palleroita

  1. liinanblogi kirjoitti:

    Tosi söpöjä kissoja! Varsinkin tuo viimeinen nöpönenä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: