Sitä parasta shoppailua. Kirpparilla.

Olen kirppisfriikki. Tavan kaupasta ostaminen on tylsää ja mielikuviteksetonta. On kyllä kiva hypistellä Amanda B:n sisustusvalikoimaa ja tutkailla naisten vaatekaupan mekkoja, mutta todelliset kicksit saan tehdessäni kirpparilöytöjä. Olen siinä nykyään aika haka. Löydän kirppareilta ja huutonetistä jopa käyttämättömiä, jalkaani hyvin sopivia ja muutenkin mieleisiä kenkiä. Viimeksi nuo kuvan Espritit huutonetistä. Bongasin ensin kengät ja sitten sen, että niitä kauppasi tuttu ihminen Mikkelissä. Tapasimme Graanilla ja teimme kaupat kohtuuhinnallla.

Kun teimme reissun Helsinkiin Siivouspäivään ja kolusimme Vallilan, Kallion Karhupuiston ja Punavuoren kirppiksiä, löysin koruja. Oi niitä helmiä, sydämiä ja värikkäitä puukoruja. Niitä minä myös käytän! Kuvassa kenkälaatikon alla on se pitkä, värikäs kesäverho, josta tein pöytäliinan takakuistille. Sekin löytyi Kallion Karhupuiston kivalta kirppismyyjältä. Kahdella, vai oliko se nyt kolmella eurolla. Nyt ruokapöytämme päässä nököttää kaksi kivaa, korkeaa pöytäkyntilänjalkaa, löytö Vallilasta kahdeksalla eurolla. Se lauantai tarkoitti koko päivää kirpparipöytien ääressä, kiirettömiä kahvihetkiä kunnon kahviloissa ja yhteistä eloa tyttären seurassa. Ihan parasta kotimaan matkailua muuten. Minusta.

Oi astiahurmaa

Mäntyharjun kierätyskeskuksesta bongasin ihanaisen, turkoosin Arabian kannun kympillä. Mikkelin Ekotorilta vinon pinon erilaisia matalia lautasia – yhteensä 8 kpl:n sekalainen valikoima – neljä Arabian keittolautasta ja kukkareunaisen, ruotsalaisvalmisteisen kannun. Kaikki kahdellakympillä. Tuon hauskanmuotoisen porsiiinikannun pohjassa lukee Le Gefle Uppsala Ekeby. Ei mitään hajua arvosta, mutta enpähän minä sen rahallisen arvon perässä olekaan, vaan silmää miellyttävien käyttöesineiden.

Olen ihastunut myös erilaisiin, erikokoisiin hopeanvärisiin vateihin. Viikko sitten nostin autoon Mikkelin Vilma & Vihtori-kirpparilta ison laatikollisen (15e) näitä ihanuuksia, ynnä ekstrana samaa sarjaa olevan tee-/ kahvikannun, sokerikon ja kermakon. Eikä siinä vielä kaikki. Mukana oli myös toinen, kaarevakahvainen sokerikko ja hassunhauska pikkuinen palkintopytty. Suloisin oli pikkuinen pillerirasia, johon oli kaiverrettu nimi. Ida. Kukahan oli tuo Ida ja mikä mahtaa olla rasian tarina.

Hopeahulluus

Vadeilla on monta käyttöä. Huolella puhdistamani kaikkein pienimmät vadit toimivat erilaisina alustoina ja asetteina. Viimeksi ravintolapäivän kesäkahvilassa ne palvelivat mainioina kakkupalojen alusina. Suurimmat ovat tarjottimen kokoisia. Niitä käytän arjen asetelmissa ja kanniskellessani aamiaistarpeita kesäaamuina terassille. Pytyissä ja sokerikoissa säilytän muutakin kuin sokeripaloja (joita en itse edes käytä). Tulitikkurasioita, suolaa, koruja.

Iittalan kaksi vihreää Kivi-tuikkua löysin myös kirpparilta. Nyt toinen niistä on suola-astiana. Kaverina on kummitytöltä lahjaksi saamani turkoosi, johon olen laittanut sokeria. Kuka sanoi, ettei tuikkukippoa voisi käyttää arkikäytössä muussakin tarkoituksessa? Kuvien pienet pitsiliinatkin ovat kaikki kirpparilta löytyneitä. Hintaa en enää muista, sillä ostin ne monta kesää sitten.

Myös vaatteita

Tänään tutkailin omaa vaateparttani, kun läksin viemään tyttöä koiratreeneihin. Musta trikoopaita ja fuksianpunaiset puiset pallokorvikset hankin uutena. Niinikään fuksianpunaiset tennarit osti tytär, jolla ei niille sitten ollutkaan käyttöä – minulla on. Valkoiset iskemättömät pellavasekoitehousut löysin Hämeenlinnan Fidalta muistaakseni kahdeksalla eurolla. Fuksianpunainen huivi on kirppariostos, hintaa en muista, mutta edullinen oli. Ja on muuten rakas asuste! Mieleisen mallinen ja hyvin istuva 3/4 mittainen, vyötäröltä slimmi takki löytyi viime viikolla Mikkelin Reaalikirppikseltä kuudella eurolla.

Kirpparille mennessä parasta on ihanien yllätysten mahdollisuus. Nykyään teen myös mielessäni tilauksia siitä, mitä etsin – ja kuulkaa, todella usein se toimii. Ei ehkä sillä ensimmäisellä käyntikerralla, mutta seuraavalla jo sitten. Toisinaan se, mitä en löydä, korvautuukin jollain paremmalla. Hämeenlinnasta löysin hullunhauskan kulmikkaan pikkuisen kapsäkin. Siitä maksoin vähän enemmän kuin tavaroista kirpparilla yleensä, peräti kaksikymppiä. Laukku on käytössä koulutus- ja työnohjausreissuilla. Kuljetan siinä työskentelyvälineitä ja tussipussiani.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Advertisements
Avainsanat: , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: