Jos vai kun?

Viime perjantaina, päivällä, mietimme miehen kanssa, jotta mitä ohjelmaksi illalla. Loputonta varaston siivousta ja aina kesken olevia kotihommia ei vaan kerta kaikkiaan huvittanut ryhtyä puuhaamaan. Kotisohvakaan, se monesti maailman paras paikka, ei tuntunut tällä kertaa kutsuvalta. Eikä saunassa lököily ja telkkarin leffat tai kotivideot. Jotain muuta kiitos. Jotain, missä olisi nostetta ja hyvää meininkiä. Energiaa, jota tankata. Mitä siis ohjelmaan?

Keveyttä ja iloa olimme vailla

Mitä leffoja menee? Joo, se tarjonta ei tähän hätään auta. Johnny Englishkin alkaa pyöriä vasta viikon päästä. Mutta entäs teatteri. Eteen osuneen maakuntalehden mukaan Vaimoni on toista maata -näytelmän ennakkoesitys näytti olevan ohjelmassa. Sinne siis meikäläisten mieli. Oli iltapäivä ja mies marssi teatterin lippukassalle. Hänelle kerrottiin esityksen olevan loppuunmyyty.

No mitäs nyt? Vuokrataanko leffa?

Siinä kohtaa mies tokaisi, että mitäs muuten menit kirjoittamaan Facebookissa, että mennään teatteriin, jos saadaan liput. Eikös sen pitäisi olla muodossa kun saadaan liput. Täsmälleen. Oleellinen muistutus toiveiden ja tavoitteiden merkityksestä. Ajattelutapa pätee niin pienissä kuin suurissakin unelmissa ja alkaa helposti ohjata toimintaa. Meillä oli perjantain arkiunelmana teatteri-ilta. Sitä kohti siis myös oma mieli. Tein ajatuksissani korjausliikkeen ja kuvittelin meidät teatterin katsomoon hyville paikoille NAURAMAAN hereästi.

Käytännössä me tartuimme lipunmyyjän kommenttiin siitä, että voihan käydä niin ettei kaikkia varattuja lippuja  lunasteta. Marssimme lippukassalle kärkkymään varttia vaille seitsemän. Vielä oli kuulemma muutama lunastamaton lippuvaraus.  Odotimme. Kymmentä vaille. Odotimme. Viittä vaille. Lipunmyyjä vinkkasi meille.

Saimme paikat riviltä 11

Hyvät paikat. Esitys oli mainio ja nauru pulppusi. Hauska, spontaani ilta, jonka jälkeen poistuimme täydestä teatterikatsomosta hymy silmäkulmissa ja sisäisesti hyvällä tavalla hölkänneinä.

Nyt mietin sitä, miten omaa ajatteluaan voi ja pitää suunnata. Minä valitsen, jäänkö ”Ei se kuitenkaan” / ”Pitihän se arvata” / ”Tuskin onnistuu” – ajattelun vangiksi ja kasvatan surkeuden pääomaa päässäni. Vai keskitynkö luottamaan mahdollisuuksiin ja siihen että asiat menevät parhain päin ja moni etukäteen epätodennäköiseltä tuntuva asia toteutuu. Jos olisimme perjantain jääneet kiinni ”Ei se kuitenkaan” -ajatuksiin, ilon ja luottamuksen pääoma olisi jäänyt karttumatta sillä huikealla tavalla kuin miten se nyt teki.

Uskon, että maailmankaikkeus on ennenkaikkea hyväntahtoinen. Elämässä tulee aina myös pettymyksiä – isompia ja pienempiä – mutta myönteisesti suuntautunut mieli poimii valoisat puolet. Hyvän pääoma kasvaa ja auttaa katsomaan seuraavallakin kerralla niitä mahdollisuuksia!

PS. Suosittelemme lämpimästi Mikkelin teatterin versiota Vaimoni on toista maata -näytelmästä!

Advertisements
Avainsanat: , , , , , ,

3 thoughts on “Jos vai kun?

  1. virputusvarputus sanoo:

    Jos nauraa haluatte vielä lisää….suosittelen TTT:ssä parhaillaan pyörivää ”parasta ennen” -esitystä. Naurua riitti vielä päiviä esityksen jälkeenkin 🙂

  2. Siis se taitaa olla tämä
    http://www.ttt-teatteri.fi/PARASTA_ENNEN/etu/
    Traileri ainakin vaikuttaa tällaisesta 46-vuotiaasta tosi lupaavalta.
    Tuulevi

  3. astacarita sanoo:

    Hei Tuulevi,
    Mainio esimerkki positiivisen ajattelun voimasta, kiitos jakamisesta. Ja kyllä minusta aito, hauska ja koskettava teatteriesitys usein keskiverto leffaillan voittaa:) Ei muuta kuin Kun-moodilla kohti hämärtyvää syksyä, vielä auringon paisteesta nauttien! Asta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: