Energia virtaa huomion suuntaan

Mielenrauha-blogi on ollut kevättalvilevolla tai millä lie tauolla. En ole kirjoittanut tänne yhtään merkintään liki kahteen kuukauteen. Tällaista pitkää paussia en suinkaan suunnitellut, se vain syntyi. Ilmiö ei silti tarkoita blogin hylkäämistä, ei. Tässä välillä huomio vain on suuntautunut hyvin aktiivisesti vähähiilihydraattista elämää kuvailevaan Karppisiskot-blogiin, jota kirjoitan yhdessä siskoni kanssa.

Energia virtaa huomion suuntaan. Niin nytkin. Tuon elämäntapa-blogin suosio on kasvanut alkuvuodesta ja se taas on tuonut mukanaan niin yhteistyökuvioita kuin myös aktiivisten lukijoiden innostamaa ahkeraa kirjoittamista. Mitä enemmän lukijoita, sitä enemmän halua kirjoittaa. Kommenteista on tullut ideoita, joista on ollut kiva kirjoittaa. Lukijamäärän kasvu on luonut pieniä paineitakin, muttei suinkaan haitaksi asti – päinvastoin. Karppauskokemusten jakaminen on ollut huiman hauskaa. Tämä toinen, mielenrauhapohdintojen  paikka on jäänyt siinä sivussa ihan lapsipuolen asemaan.

Huomioni on suuntautunut myös opiskeluihin, joita olen työn ohessa aina harrastanut enemmän ja vähemmän. Viime viikkoina paino on tuossa ensimmäisessä. Olen suorastaan rynnistänyt ja ponnistanut maailmaan parikymmensivuisen esseen, lukenut isoon tenttiin ja aloittanut kurssin, joka vie mua Helsinkiin kerran viikossa päiväksi. Työkuviot ovat rullanneet siinä rinnalla kuten ennenkin. Koska elämässä on rajallinen määrä sijoitettavia tunteja, sijoituksissa on tapahtunut puolivarkain muutoksia.

Olen kumminkin löytänyt itseni jatkuvasti miettimässä aiheita, vaikka kuinka monia innostavia aiheita. Voi miten tuostakin saisi kivan blogimerkinnän. Ai tästä pitää kyllä kirjoittaa. Oi miten mielenkiintoinen näkökulma! Ihan on kirjoittamisen paikka!

Kaikista kiintoisista näkökulmista ja ajatuksista huolimatta elämässä on myös se kaikki, mikä ei tapahdu näppiksen äärellä. Tänään huomio on suuntautunut hyvään pääsiäislammasateriaan ja sen valmisteluun ja tuntikausien pihapuuhailuihin. Perheeseen, lokkien huutoon, auringonpaisteeseen, koiran intoiluun pihalla. Kun aloitin haravalla rapsutteleun ja jälkeä alkoi näkyä, minähän hullaannuin. Teki mieli saada lisää kaunista ja siistiä aikaiseksi. Energia virtasi taas huomion suuntaan ja harava heilui kahta kovemmin. Nyt mieli on hyvä ja raukea.

Mainokset
Avainsanat: ,

2 ajatusta artikkelista “Energia virtaa huomion suuntaan

  1. Terttu Kortelainen sanoo:

    Energia virtaa huomion suuntaan on viisas ajatus. Oma huomioni voi olla suunnattu väärään suuntaan ja liikaa energiaa suuntautua sinne. Tai voin saada jostakin myönteistä huomiota ja energiaa. Tai ehkä minun huomioni antaa energiaa jollekulle. Mutta ensimmäinen vaihtoehto on se, joka eniten ajatteluttaa. Kiitos ajatuksesta.

  2. Miten kehittäisi valmiutta katsoa ja tutkia myös suuntia, joita ei ole tullut ehkä ajatelleeksikaan. Joskus voi jäädä väärän suunnan loukkoon, jumiin siihen. Kuinka siis opetella tunnistamaan hiljaisia signaaleja ja sitä, mikä on kulloinkin oikea suunta. Kiitos Terttu pohdinnasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: