Uutisaiheena myönteiset tunteet

Victorian ja Danielin kuninkaalliset häät ovat synnyttäneet paljon keskustelua. Lehdet revittelevät monenlaisia otsikoita niin häistä itsestään kuin niiden kommentoinnistakin. Keskustelupalstat pullistelevat mielipiteitä ja Facebookissa kommentoidaan aihetta vilkkaasti. Yksi kyselee puuttuuko meiltä omia unelmia, kun häiden televisiointi kiinnostaa. Toinen toteaa, jotta ei kiinnosta yhtään. Kolmas tuumaa kyynisesti, että surkeaan eroon se Dianankin prinsessasatu päättyi. Yksi hehkuttaa nuoren onnen ja rakkauden ihanuutta. Joku moittii valtaisaa rahanmenoa.

Minä istuin häiden aikaan television äärellä. Koska menin nukkumaan ennen Danielin puhetta, katsoin taltioinnin innolla netistä ja laitoin jakoon verkko-olohuoneessa Facebookissa. Kuikailin kaula pitkällä myös häävalssikuvia. Huokailin ja nieleskelin palaa kurkusta.  Minusta oli ihana nähdä häiden ilo ja lämpö. Liikutuin katseista Victorian ja Danielin välillä. Nautin juhlan tunteesta. Se kaikki kutsui minusta esiin hyvin hempeitä ja suloisia tuntemuksia ja niissä oli hyvä olla. Häät muistuttivat rakkauden hengestä. Kuten aina häissä, kyynelehdin morsion kävellessä kirkon käytävää isänsä käsipuolessa. Kyyneleet valuivat Danielin pyyhkiessä silmäkulmiaan alttarilla ja hänen puhuessaan hääväelle illallisella. Oli siinä jotain niin kaunista. Rakkaudessa on. Morsiuspari vaikutti niin aidolta ja vilpittömältä.

Mitä sitten, että arki on täynnä parisuhdevaikeuksia ja avioeroja,  keskinäistä kahinaa, epäonnistumisia ja ihmissuhdekompurointia? Mitä sitten, että rahaa voisi käyttää järkevämmin ja häät järjestää niukemmin? Siitä huolimatta elämässä on myös hyvää, kaunista ja ylevää. Sitä on pieninä pisaroina ja sitä on suurina lammikoina. Yksi nauttii siitä vaatimattomasti, toinen leveämmin. Joku ajaa ladalla ja toinen huristelee mersulla.

On ihanaa, että kerrankin uutisoidaan myönteisistä tunteista. Niitä näkyy mediassa ihan liian vähän. Lopultakin uutisaiheena on lämminhenkinen, iloinen, hymyilevä ja hempeä asia, vieläpä tuntikausia saman vuorokauden aikana. Sehän on suorastaan kultturiteko. Suurin osa uutisista on täynnä ongelmia, sotia, vaikeuksia, väkivaltaa, uupumiseen ja kyynistymiseen asti. Kyynistymisestäkö johtuu, että meidän on vaikea heittäytyä nauttimaan aiheesta, joka on läpikotaisin kaunis asia juuri toteutumishetkellä? Kyllä kaikki tietävät, että myös Victorialla ja Danielilla on omat murheensa. Niiden aika vain ei ole nyt.

Kaikesta elämän raadollisuudesta huolimatta rakkautta on, iloa on, onnea on. Asioilla on aikansa, eikä kaikki ole yhtä aikaa läsnä. Murehtimaan ehtii kyllä!

Advertisements
Avainsanat: , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: