Hengittääkö kalenteri?

KK kalenteri 2010_A1Tällä viikolla on paljon ohjelmaa. Koulutusta, työnohjausta ja ajettavia kilometrejä. On monta muistettavaa asiaa, monituisia pakattavia materiaaleja sekä usean eri asiakkaan kansiot. On yöpymisiä toisella paikkakunnalla. Toisaalta on myös hoidettavia taustatöitä ja koulutusvalmisteluja.

Palveleeko koko viikko ainoastaan elannon hankkimista? Seuraako tästä kaikesta tunne, että elän vain tehdäkseni työtä? Vai voisiko olla toisinkin? Mahtuisiko viikkoon muutakin elämää? Voisiko siitä seurata kokonaisvaltaisempi olo?

Ainakin olen pyrkinyt siihen jättämällä kalenteriini tämän päivän tasauspäiväksi. Tänään puran eilisen pitkän päivän tekemiset. Vaihdan työkassiin loppuviikon tavarat Savonlinnaa, Helsinkiä ja Kotkaa varten. Viimeistelen huomisen koulutuksen valmistelun ja tarkistan, että muistitikulla on oikeat tiedostot. Pakkaan yöpymistarvikkeet. Teen odottamassa olevat toimistohommat, kerään kuitit kirjanpitäjälle ja kirjoitan laskuja.  Laadin lapsen parin päivän vapaa-annomuksen koululle. Vastaan odottamassa oleviin sähköposteihin. Tänään olin myös paikalla, kun lapsi lähti kouluun ja olen kotona hänen palatessaan. Illalla ajan jo huomiselle koulutuspaikkakunnalle.

Ilman tätä tasauspäivää kaikki tausta- ja oheistyö, pakollinen sellainen, pitäisi vain tunkea johonkin rakoon.  Jos sille ei ole varattu aikaa, sitä aikaa ei synny mistään. Koska se kumminkin on tehtävä, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Ilta ja yö. Se taas olisi pois perheeltä ja itseltä.  Varaamalla tasausaikaa autan kalenteriani – ja itseäni – hengittämään. Rauhassa ja vapaasti. Hengittävän kalenterin rakentamisessa olen edelleen harjoittelija, joskin huomaan oppineeni jo jotain.  Hengittävä kalenteri antaa tilaa eri rooleilleni – yrittäjänä, kouluttajana, työnohjaajana, naisena, vaimona ja äitinä. Se auttaa minua voimaan paremmin.

Avainsanat: , , , ,

7 thoughts on “Hengittääkö kalenteri?

  1. Kirsi kirjoitti:

    Niin tuttua ja niin tärkeää! Miksi näitä tasauspäiviä ei sitten ole riittävästi (ainakaan allekirjoittaneen) kalenterissa? Kun ne pitää sinne ihan itse merkitä 🙂

    Itse huomaan aika ajoin pohtivani menenkö palveluasenteessani jopa liian pitkälle? Liian pitkälle menemisen raja tullee vastaan siinä oman jaksamisen tai jaksamattomuuden maisemissa. Kehitysidea seuraavaan Kiireenkesyttäjän kalenteriin: Mikä on sinun Tasauspäiväsi? Ja vielä muistutus että kysymyksessä ei suinkaan ole vapaapäivä, niinkuin sinunkin jutustasi saimme lukea.

  2. Tuulevi Aschan kirjoitti:

    Olen joutunut opettelemaan sitä, että ns. tukitehtävät ovat yhtä lailla työtä kuin se varsinainen homma (kouluttaminen, työnohjaus, viestintähommat). Koska en oikein ole pitänyt niitä työnä (apuhommia=hoidetaan missä tahansa välissä, ei niin tärkeitä… hmm, ilman niitä koko homma kuitenkin kompastuu), en ole varannut niille aikaa kalenteriin. Ja kalenterissahan ovat tärkeät asiat. Yrittäjän työtä ovat myös hallinnolliset duunit eikä niiden paikka tosiaankaan ole illalla ja yömyöhään. Joskus ehkä, toisinaan on kiihkeämmän elämän pätkiä. Mutta ei aina. Koska tavoittelen hyvän elämän tasapainoa, aikakakkuuni pitäisi mahtua aikaa itselle, perheelle, oleilulle, uudistumiselle, levolle.

    Samoin on pitänyt opetella sitä, että koulutukseen kuuluu oleellisena, asiakasta arvostavan osana aina valmistelu ja aika sille. Vaikka menisin kuinka tutun jutun kanssa työkeikalle, aina siihen liittyy valmistelua – teeman päivittämistä juuri tähän kertaan ja tälle ryhmälle. Tämän ajan pitää näkyä kalenterimerkinnöissä.

  3. Anu kirjoitti:

    Kiitos näistä, vinkeistä ja muistutuksista. En ole merkinnyt tätä kalenteriini, mutta huomaan että minulla on juuri tänään jonkinlainen tasauspäivä. Järjestelen papereita, pohdin tulevia aikatauluja, katselen asioita avoimena, ennen kuin ryhdyn tekemään niille mitään.

  4. Kaisa Turtiainen kirjoitti:

    Hei Tuulevi!

    Blogini on avattu!

  5. Heikki kirjoitti:

    Tuossa tasauspäivässä on ideaa. Entäs tasaustunti tai -pari joka päivä?

    • Tuulevi Aschan kirjoitti:

      Heikki, ihan loistava juttu tasaustunti joka päivä. Niin kertyisi vähemmän painetta sille päivälle ja kalenteri olisi tasaisemmin hengittävä. Ihan joka päivä ei ehkä mulla onnistuisi, mutta jos se olisi enimmäkseen toimintatapana, niin levollistaisi elämää ihmeesti. Kiitos tästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: