Olemisen voimaa

uimakoppiPiipahdin tyttäreni kanssa lomasella Hangossa. Suomen etelässä, kuten matkailuväki siellä mainostaa. Merkillisen hieno lomanpätkä. Toki säätkin suosivat, aurinko paistoi ja kesä helli, mutta ei se hienous siitä yksinomaan tullut.  Se tuli pysähtymisestä ja itsessä olemisesta.  Se on tunne, jota on monasti niin vaikea tavoittaa, mutta nyt se onnistui. Osasin olla siinä hetkessä, joka ympärilläni oli, en kiirehtinyt pois, jonnekin. En suunnitellut seuraavaa pysähdystä tai ajoreittiä.  Kun istuin iltalämpimällä kalliolla, istuin siinä ja aistin auringonsäteiden voiman kiven pinnassa. Kun seisoin rantahiekassa paljain jaloin, meinasin pakahtua onnesta. Mikä lahja oli se säkenöivä valo, mitä luksusta vain katsella merelle aamuhiljaisella uimarannalla. Meren tyyneys ulottui mieleen, sieluun ja sydämeen saakka.

Nyt aloitan työt, mutta jo Hangossa otettujen kuvien katselu kietaisee minut läsnäolemisen taikaan. Yksi onkin tietokoneen taustakuvana, jotta pääsen pujahtamaan tunteeseen.  Edelleenkään minulla ei ole valmista strategiaa, jolla löytää tuo olotila, mutta jotenkin taas osaan sen hieman paremmin. Ainakin uskon niin. Osaan unohtaa huolet ja kiireet ja asettua siihen, mikä ruokkii ja ravitsee sielua.  Sen ajatteleminen täyttää minut hiljaisella ilolla.

Mainokset
Avainsanat: , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: